Vanhusasiavaltuutetun kokonaiskuva tilanteesta ja ehdotuksia päättäjille sisältyvät hänen raporttiinsa.
Kirjoituksen julkaisija toteaa tässä yhteydessä, että pitkäikäisyys on pysyvä asiantila, jos kehitys maailmassa ei täysin mullistu. Näin ollen se on otettava annettuna asiana yhteikunnan tulevaisuutta suunniteltaessa.
Jäljempänä on tiivistelmä vanhusasiavaltuutetun raportista, jossa on tilastoja nykytilanteesta ja arvioita tulevasta kehityksestä. Linkki koko raporttiin löytyy tekstin lopusta.
Seuraava teksti on suora lainaus raportista.
Iäkkäitä on lähes neljännes väestöstä. Kaikkein vanhimpien ihmisten määrä kasvaa erityisen
nopeasti, kun yhä useampi elää hyvin vanhaksi. Väestön vanheneminen ja pitkäikäistyminen
edellyttävät ajattelutavan ja toimintatapojen muutosta sekä yhteiskunnallisessa päätöksenteossa että sosiaali- ja terveyspalveluissa. Korkean iän saavuttaa entistä moninaisempi joukko, jolla on hyvin erilaisia elämäntilanteita ja tarpeita.
Tässä raportissa huomion kohteena ovat ikääntyneet ihmiset, jotka ovat tavanomaista vaikeammissa tilanteissa. Heillä on usein heikentynyt terveys ja toimintakyky, he ovat pienituloisia
tai he tarvitsevat paljon sosiaali- ja terveyspalveluja. Sosiaali- ja terveyspalveluissa on tunnistettava heidän tarpeensa ja vastattava niihin vaikuttavalla tavalla. Muutoin he joutuvat
toistuvasti hakeutumaan palveluihin, ilman että heidän tilanteensa kohenee. Heidän tilanteidensa kartoittaminen on hyvin olennaista kehitettäessä sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja tehtäessä päätöksiä resurssien käytöstä.
Raportissa tuodaan esille ihmislähtöinen ja tarveperustainen näkökulma iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämiseen. Esimerkit Eevan, Matin, Raunon, Sinikan ja Marjatan
tilanteista osoittavat, että ikääntyneiden tarpeet ovat usein moninaisia. Sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä on heidän näkökulmastaan monimutkainen, eikä aina vastaa siihen, mitä
he tarvitsisivat. Samat ongelmat toistuvat monien iäkkäiden kokemuksissa.
Tällä hetkellä iäkkäät eivät aina saa apua ja hoitoa oikea-aikaisesti tai se on hankalasti saavutettavissa. Koordinaatio ja yhteistyö eri tahojen välillä voi puuttua eikä riskeihin ja ongelmiin saa apua ajoissa. Iäkkäille tämä tarkoittaa usein terveysongelmien pahenemista, heikentyvää toimintakykyä ja elämänhallintaa sekä yksinäisyyden, turvattomuuden ja toivottomuuden kokemuksia. Palvelut, jotka eivät vastaa ihmisten tarpeisiin, aiheuttavat kustannuksia
sekä yhteiskunnalle että heille itselleen.
Vanhusasiavaltuutettu ehdottaa Suomeen valtakunnallista, yli hallituskausien ulottuvaa
toimintaohjelmaa ikääntyneiden tarvitsemien sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisuudesta. Toimintaohjelman tulisi perustua eri hyvinvointialueilla jo nyt käytössä oleviin hyviin käytäntöihin, jotka tulisi levittää koko maahan. Ehdotamme neljää periaatetta ohjaamaan palveluiden kokonaisuuden kehittämistä. Ne ovat toimiminen ihmisarvoisemmin, aikaisemmin, vaikuttavammin sekä yhdessä tehden.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisuuden tarkastelu iäkkäiden näkökulmasta auttaa tunnistamaan palveluiden katvealueet ja kipukohdat. Samalla tunnistetaan palvelujen puutteisiin liittyviä vaikutusketjuja ja niistä kertyviä kustannuksia. Tarvitsemme toimintaohjelman, jonka avulla ikääntyneiden kasvava joukko saisi paremmin sen hoidon ja avun, jota he tarvitsevat. Samalla turvattaisiin palvelujen riittävyyttä myös nuoremmille. Tekstin kokosi Auni-marja Vilavaar
Kohti toimivampia sosiaali- ja terveyspalveluita iäkkäillehttps://www.vanhusasia.fi/app/uploads/sites/23/2026/10/FINAL-VAV-soteraportti-1026-digi-saavutettava.pdf