Pitkäikäisten yhteiskunta- terveyttä luonnosta!

Julkaistu

Kategoria

Ihan aluksi:

Kannattaa vaihtaa ruutuaika luontoaikaan. Joka päivä 15 minuuttia lähipuistossa, metsässä, meren tai järvien rannoilla. https://terveyttaluonnosta.fi/https://terveyttaluonnosta.fi/ Lue ja lähde liikkeelle.

Keskustelimme hallituksessa vanhusten asemasta eri puolilla Suomea vanhusneuvotossa toimivien näkökulmasta. Useimpien vanhusneuvostojen toiminnasta löytyy tietoa kuntien ja hyvinvointialueiden verkkosivuilta. Suhtautumisessa vanhusneuvostoihin on erovaisuuksia. Ei tahdota muistaa, että Suomi on pitkäikäisten yhteiskunta. Suurimmalla osalla ikääntyneitä on paljon voimavaroja, taustanaan vuosikymmenien elämänkokemus niin työelämästä, kuin markkinoista ja perheistä. Ikäihmiset auttavat toisiaan, lapsiaan ja lapsenlapsiaan. Ja kaikesta huolimatta heihin suhtaudutaan taakkana. Hallituksemme jäsenten lapsille on syntynyt lapsenlapsia. Isovanhemmat iloitsevat. Mitä me voisimme tehdä sen eteen, että niillä pikkuisilla olisi vielä 100 vuoden päästä mahdollisuus elää tällä pienellä pallollamme? Emme anna periksi. Ikivihreät eläkeläiset ovat olemassa tulevaisuuden takaamiseksi tuleville sukupolville ja hyvän vanhuuden turvaamiseksi sairaille vanhuksille tässä ja nyt. Mietimme vaaliohjelmaa, se tulee kaikkien kommentoitavaksi. Monet eläkeläisjärjestö ovat laatineet vaaliohjelmansa , samoin suurten eläkeläisjärjstöjen yhteiselin EETY ry. Sitten olemme me, monet pient järjestöt, jotka vapaaehtoisvoimin ajamme luonnon ja ihmisten asiaa.

Muutama fakta. Vanhuuseläkkeellä on noin 1,5 miljonaa ihmistä pelkästään Suomessa. Euroopassa 100 miljoonaa, maailmassa miljardi. Tämä ei ole pysyvä joukko vaan vaihtuva. Meissä on naisia, miehiä, muun sukupuolisia, eri kieliä puhuvia, eri etnistä taustaa olevia , eri uskontokuntiin kuuluvia. Meistä puhutaan taakkana, vaikka vain osa meistä sairastaa vakavasti. Esimerkiksi vuonna 1951 syntyneistä 73 000 lapsesta on kaksi kolmasosaa jäljellä. Osa on siirtynyt ajasta ikuisuteen, osa siirtyi Ruotsiin tai muihin maihin työn perässä 1960- ja 1970-luvuilla.

Nyt suurin elossa oleva ikäluokka ovat 1991 syntyneet. Viime vuosina on syntynyt noin 45 000 lasta vuodessa. Meitä 65 + vuotiaita on paljon Euroopassa, meitä on paljon koko maailmassa. Meitä poistuu joukosta koko ajan mutta joka vuosi uusi ikäluokka saavuttaa 65 vuoden iän. Länsimainen hyvinvointiyhteiskunta on taannut sotien jälkeen pitkän rauhallisen kauden, jossa on ollut hyvä kehittää yhteiskuntaa. Nyt digitalisaation kaudella , kun raha ja tieto kulkevat verkossa, kun tavaroita ostetaan ympärimaailmaa ja ne kulkevat Singaporesta Helsinkiin hetkessä. Ovatko meidän rakenteemme sellaisia, joita tarvititin 50 vuotta sitten vai olemmeko jo siirtyneet uudenlaisen ympäöristöön ? Olemmeko huomanneet luonnon merkityksen ja roolimme luonnonkiertokulun osana.? Meidän olisi mietittävä uudellen mitä tarvitsemme ja milloin ja miksi? Kannattaa lukea Juha Kaappisen Kertomus maasta. Ja kannattaa vaihtaa ruutuaika luontoaikaan.